Yhdistyksen nimi on Suomen Lemmikkichinchillat ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Sen tarkoituksena on saattaa yhteen lemmikkeinä pidettävien chinchillojen omistajia ja edistää lemmikkichinchillojen pienimuotoista kasvatusta sekä kehittää harrastajien tietoja ja taitoja eläinten kasvattamisessa. Yhdistyksen tarkoituksena on myös luoda yhteyksiä muiden maiden vastaaviin yhdistyksiin ja kasvattajiin. Tarkoituksiensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää näyttelyitä, erilaisia koulutustilaisuuksia, opintomatkoja ja jalostusneuvontaa sekä voi järjestää tapahtumissaan erilaisia tavarankeräyksiä lahjoittaakseen ne eteenpäin hyväntekeväisyyteen. Yhdistys voi harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa. Yhdistys pitää myös chinchillarekisteriä toimialueellansa.
Yhdistys hankkii varoja toimintansa tukemiseksi perimällä jäsenmaksuja, joiden suuruuden määrää syyskokous. Yhdistys kerää varoja myös rekisteröintituloista, yhdistyksen tunnuksella varustettujen tuotteiden myynnistä ja näyttelyiden yhteydessä pidettävistä buffeteista. Yhdistys voi järjestää myös myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan ja vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi myös omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä omaisuutta.
Jäsen voi olla joko vuosi-, perhe-, ainais-, kunnia-, asiantuntija-, nuoriso-, tai yhteisöjäsen.
Vuosijäsen: Hallitus voi hyväksyä vuosijäseneksi 15 vuotta täyttäneen, yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneen henkilön. Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous.
Perhejäsen: Henkilö hyväksytään perhejäseneksi hallituksen toimesta vain, jos samasta taloudesta on myös vuosijäsen yhdistyksessä. Perhejäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous. Perhejäsen ei saa ylimääräistä lehteä/jäsenpostia vaan lehdet/jäsenpostit toimitetaan vain samassa taloudessa asuvalle vuosijäsenelle.
Ainaisjäsen: Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä anomuksesta ainaisjäseneksi yksityisiä henkilöitä, jotka maksavat vuosijäsenen jäsenmaksun kymmenkertaisena yhdellä kertaa, jonka jälkeen he ovat vapautettuja jäsenmaksuista.
Kunniajäsen: Hallituksen esityksen perusteella yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Asiantuntijajäsen: Hallitus voi kutsua asiantuntijajäseneksi henkilön, joka on ansioitunut chinchillojen palkintotuomarina tai muussa yhdistyksen alaan liittyvässä toiminnassa. Asiantuntijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Nuorisojäsen: Nuorisojäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta. Hänen täytettyään 15 vuotta hän voi siirtyä hallituksen päätöksellä vuosijäseneksi. Nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, mutta hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Nuorisojäsen maksaa syyskokouksen määräämän jäsenmaksun.
Yhteisöjäsen: Yhteisöjäseneksi voi liittyä hallituksen päätöksellä oikeuskelpoinen yhteisö. Yhteisöjäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Yhteisöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous.
Hallituksen jäsenet, jäsenlehden päätoimittaja sekä rekisteröitsijä ovat vapautettu jäsenmaksun maksamisesta. Mikäli hallituksen jäsen eroaa kesken vuoden tai päätoimittaja/rekisteröitsijä vaihtuu kesken vuoden, on hän velvollinen maksamaan kuluvan vuoden jäsenmaksun. Mikäli joku jo jäsenmaksun maksanut valitaan kesken vuoden hallitukseen tai päätoimittajaksi/rekisteröitsijäksi, ei hänen maksamaansa jäsenmaksua palauteta.
Yhdistyksen jäsenet voivat yhdistyksen hallituksen luvalla perustaa yhdistyksen alaisuuteen paikallisia rekisteröimättömiä paikallisjaostoja. Paikallisjaostot eivät voi periä omaa jäsenmaksua, julkaista omaa jäsenjulkaisua eivätkä olla taloudellisesti itsenäisiä.
Yhdistyksen hallitus voi antaa jäsenelle muistutuksen, asettaa jäsenen toimintakieltoon määräaikaisesti tai erottaa jäsenen määräaikaisesti tai kokonaan, jos jäsen on syyllistynyt vilppiin toimiessaan yhdistyksessä tai saanut rangaistuksen eläinsuojelulain rikkomisesta. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka on aiheuttanut yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavaa vahinkoa yhdistykselle. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksen hallituksen päätöksen nojalla, jos hän toimii yhdistyksen tarkoitusperien tai sääntöjen vastaisesti. Erotetulla jäsenellä on oikeus jättää kirjallinen valitus erottamisesta 14 vuorokauden kuluessa hallitukselle erottamispäätöksen tiedoksisaannista, minkä jälkeen asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jäsen ilmoittakoon eroamisestaan yhdistykselle joko yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan tehtävällä eroamisilmoituksella tai kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei ole maksanut kuluvan vuoden erääntynyttä jäsenmaksuaan yhden kuukauden kuluttua maksun erääntymisen jälkeen. Jäsen, joka on eronnut tai erotettu, voi anoa uudelleen jäsenyyttä kirjallisesti jäsenanomuskaavakkeella hallitukselta. Hyväksymiskirjeen saatuaan jäsen maksaa sekä liittymismaksun että kuluvan vuoden jäsenmaksun.
Yhdistyksen taloutta ja asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja ja 2 – 6 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyessään varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallituksen tehtävänä on edustaa yhdistystä sekä laittaa toimeen yhdistyksen kokouksen päätökset.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä.
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 7 päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen jäsenille ilmestyvässä jäsenlehdessä.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua ja syyskokous vuoden loppupuoliskolla. Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen yhdistyksen kokouksen tai hallituksen katsoessa siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä, nuorisojäseniä lukuun ottamatta, yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide.
Kasvattajanimianomukset käsitellään yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa.
Yhdistyksen sääntöjä voi muuttaa vain kevät- tai syyskokouksessa vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava kevät- tai syyskokous. Kokouksien välillä on oltava ainakin kuukausi. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään ¾ enemmistö annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti samaa tarkoitusta toteuttavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai eläinsuojeluun.
Viimeisin päivitys: 21.7.2009 17:39