Kasvattajanimihakemuksen mukaan tulee liittää jalostussuunnitelma. Tälle sivulle on koottu ohjeita jalostussuunnitelman tekemiseen.
Tarkista, etteivät eläimet ole sukua keskenään (jos mahdollista, tarkastele sukupolvia myös pidemmälle kuin rekisteripapereissa näkyy). Jos paritettavien eläinten taustalta löytyy yhteinen sukulainen tai yhteisiä sukulaisia, laske yhdistelmien sukusiitoskertoimet. Jalostussuunnitelmassa hyväksytään puoliserkkuparitukset ja vastaavan sukusiitoskertoimen (3,125 %) tuottavat yhdistelmät. Laske sukusiitoskerroin vähintään neljällä sukupolvella, mielellään viidellä sukupolvella tai niin monella kuin vain mahdollista. Liitä laskelmat mukaan kasvattajanimihakemukseesi.
Mieti yhdistelmiä suunnitellessasi pareja, jotka täydentävät toisiaan. Jos sinulla on jo aiempaa jälkeläisnäyttöä eläimiltäsi, voit hyödyntää myös näitä tietoja.
Älä tee väriyhdistelmiä, joissa esiintyy letaalitekijöitä (valkoisen väriryhmän eläimet keskenään ja velvet-geeniset eläimet keskenään). Huomioi myös, että esimerkiksi ebonyillä ja valkoisilla eläimestä ei välttämättä ulospäin näe, onko se velvet vai ei. Täten älä yhdistä jalostussuunnitelmassasi mahdollisia velvettejä keskenään/velveteille.
Puhdaslinjaisten standardien käyttö jalostussuunnitelmissa on suotavaa (mutta ei pakollista). Ebonylinjaisten eläinten käyttäminen valkovatsaisten kasvatukseen ei ole suositeltavaa (mutta tämä ei ole hylkäysperuste).
Älä käytä jalostussuunnitelmassasi eläintä, jolla tiedät olevan perinnöllinen sairaus (tai tiedät, että eläin on mahdollinen perinnöllisen sairauden kantajia).
Jalostussuunnitelman esittämistapa (esim. taulukko, teksti, kuvia) on omavalintainen.
Neuvoja kannattaa kysyä, jos on jotain epäselvää.
Viimeisin päivitys: 2.9.2009 23:20